SAARISTOPÄIVÄ

ohjelma

Saaristopäivä alkaa Kantvikin pienvenesatamasta, idylliseltä Café Purjeen terassilta jossa nautitaan merellinen aamupala/brunssi.

Brunssin jälkeen suuntaamme veneellä historiallisille merialueille.

Merimatkalta rantaudumme Svinön saareen, jossa aterioimme herkullisen Svinö-special Saaristomenu´n.

Ruokailun jälkeen on luvassa ohjelmaa ja vierailu viikinkien haudalla sekä historiallinen läpileikkaus kyseisen saariston varhaisista vaiheista.

Viihteellinen ohjelma räätälöidään tilaajan mukaan mutta se voi sisältää esim. leikkimielisen viikinkikilpailun, telttasaunomista miesten ja naisten vuoroilla, tulistelua hyvin harvinaisella laavulla jonka Lappilainen poromies Siitonen rakensi itselleen yösijaksi kalastaessan siikaa takavuosina kyseisellä saarella, tarkkuuslajeja tai vaikka Amin Asikaisen ja Nadia Ammourin treeniosuuden saaristo-olosuhteissa.

Räätälöimme päivän juuri tilaajan näköiseksi ja se on takuuvarmasti mieleenpainuva ja yhteishenkeä nostattava.

Sopii kaveriporukoille, yrityksille, polttareille, yhteisöille tai vaikka perheille ja pariskunnille.

Tilaa syksyn saaristopäiväsi nyt.

Saaristopäivän ohjelma

Esimerkki ohjelma:

1). 10.00-1030 kokoontuminen Cafe Purjeen terassilla.

2) 10.30 Lähtö saaristoon. Salakuljettajien pirtureitti Kirkkonummen satamaan. Nostalgia pysähdys luodolle..

3) 12.30 Saapuminen Saarimajalle, tervetuloa maljat.

4) Makkaranpaistoa laavulla. Leikkimielisiä saarikisoja, nuotio musiikkia ja muuta kivaa.

5) 15.00 ruokailu:

Saaren isännän Mikon säestyksellä, yhteislaulua, musiikkia ja Mikon impro huumorshow, johon myös vieraat osallistuvat.

6) 17.30 Sauna lämpimänä, nautiskelua, uintia ym. vapaata seurustelua.

7) 21.00 Sopimuksen mukaan lähtö mantereelle.

Saaristopäivän menu

Päivän Menu

Brunssi: Purjeen Graavilohi Skagen leipä ja lasi kuohuvaa.
Knorrikaffer ja maistiaiset salakuljettajien kätköistä.
Makkaran paistoa laavulla
Alkukeitto: Saaren rantakala
Pääruoka, savusiika tai yrttikanaa, puikulaperunat, kauden salaattia, saaristolaisleipää
Jälkiruoka: Lämmitetty Kainuun juusto, lakkahillo, nokikahvit ja avec.

Virkistyspäivän ja tykypäivän hyödyt työyhteisössä

Ihminen on sosiaalinen eläin. Työpäivä vie ison osan ihmisen hereillä oloajasta ja oma työyhteisö on se lauma, johon työpäivän aikana kuulutaan. Vaikka työ ei olisikaan kokoaikaista tiimityötä, kahvihuoneissa, lounasravintoloissa ja monissa muissa työpaikan tilanteissa, yhteisöllisyys tulee ilmi. Ja mitä paremmin tunnetaan työkaverit, sitä mukavampi töihin on mennä ja siellä olla. Poissaolot pienenee ja on halu puhaltaa yhteen hiileen. Työhyvinvointi kasvaa.

Työyhteisön yhteisinä virkistys- ja tykypäivinä ollaan astetta rennommin ja aikaa jää myös toisiin tutustumiselle. Työjännitys pienenee tai poistuu kokonaan olla poissa normaaleista työympyröistä. Päivä avaa tilaisuuksia keskusteluihin, tarjoaa uudenlaisia sosiaalisia tilanteita, joitten myötä työkaverista voi nähdä sen epävirallisen puolen.

Yhteiset tekemiset virkistyspäivissä antavat paljon keskusteluaiheita, uusia kokemuksia ja yhteisiä muistoja, joihin on kiva palata.

Virkistyspäivissä niin työntekijä kuin pomokin ovat yhdenvertaisia. Saaristopäivän aikana ollaan ”samassa veneessä” ja tiimikisailuissa yhtä tärkeitä joukkueen jäseniä. Päivän aikana pomo voi oppia uutta työntekijöistä ja heidän vahvuuksistaan, mitkä eivät muuten työpaikalla tulisi julki. Myös pomostaan voi oppia uusia asioita.

Miksi kannattaa viettää virkistyspäivä ja tykypäivä luonnon helmassa?

Luonto antaa puitteet liikkumiseen, hyvinvointivaikutuksien altistumiselle ja on normaalista poikkeava työympäristö. Kauas sysimetsään ei tarvitse mennä, vaan kokouspaikan lähiluonto käy hyvin kokouspäivän happihyppelyyn tai virkistyspäivän ohjelmaosuuden pitopaikaksi. Vehreää ja vihreää mustan asfaltin tilalla, sekä liikkumista hyvällä sykkeellä ja rennolla mielellä on hyvä ympäristö vaikkapa tykypäivään.

Kun virkistyspäivä tai tykypäivä järjestetään luonnossa, osallistujat joutuvat vääjäämättä luonnon hyvinvointivaikutusten piiriin. Tutkimukset osoittavat, että vaikutukset tapahtuvat itsestään, ilman ponnisteluja. Stressihormonit elimistössä laskevat, verenpaine laskee sekä mieliala ja tarkkaavaisuus kohenevat. Parin tunnin luonnossa oleminen vaikuttaa edellä mainittujen lisäksi elimistön puolustusmekanismien elpymiseen. Luonnosta tai maisemista haltioituminen tekee hyvää. Aistit virittyvät ja aivot lepäävät.

Osallistu, muista, opi – tarinoiden ja tekemisen kautta

Ihmiset oppivat ja muistavat eri tavalla asioita. Toiset oppivat kuulemalla, toiset näkemällä yhdet tekemällä. Virkistys- ja tyky-päivissä on usein näitä kaikkia elementtejä.

Luontoretki ei ole vain luontoretki, se on enemmän

Luontoretkellä mielenkiintoiset oppaan kertomat tarinat avaavat metsänelämää. Ei vain kuuntelemalla vaan osallistujat pääsevät tunnustelemaan esimerkiksi käävän samettista alapintaa, onko se kostea, viileä, tuoksuuko se? Miltä tuntuu elossa oleva tai kuollut kääpä? Ja samalla kuulet tarinan, joka johdattelee esi-isien selviytymiseen, eräperinteeseen ja vieläpä hauskalla tavalla.

Entä oletko tullut ajatelleeksi, että seisot Euroopan vanhimmilla kallioilla, jolla ikää on miljardeja vuosia? Luonnon avulla pääsee konkreettisesti lähemmäs historiaa, esihistoriaa ja aikaa ennen dinosauruksia! Luontoretkellä ei vain kävellä, ei vain katsella ympärille. Se on sekoitusta luonnontuntemuksesta, alueesta ja sen historiasta, paikallistuntemuksesta, eräperinteestä, luonnossa selviytymisen vinkeistä, tarinoista ja osallistavasta tekemisestä.